Pietarsaaresta pian lämpimämpi ja kauniimpi
Herrfors laajentaa kaukolämpökapasiteettiaan ja kaunistaa samalla lähiympäristöä.
Pietarsaaresta tulee Herrforsin ansiosta entistä lämpimämpi, kauniimpi ja elämyksellisempi – ei vielä tulevana talvena, mutta sitä seuraavana.
Sähköisesti siirretty energia pystyy silloin lämmittämään vettä, joka kiertää kiertokulussa lukuisissa pietarsaarelaiskodeissa ja synnyttää lämpöpattereiden (“lämmityselementtien”) kautta konvektiovirtauksia, jotka lämmittävät ilmaa siellä missä sitä tarvitaan.
Eikä siinä vielä kaikki; myös pattereiden lämpösäteily lämmittää seiniä, huonekaluja ja ihmisihoa sekä kaikkea, mikä sattuu eteen. Pattereiden lämpö tuntuu etäältäkin, vaikka ilma saattaisi vielä olla kylmää.
Lämpö leviää siis kahdella eri fysikaalisella tavalla: konvektion ja säteilyn kautta. Meidän tavallisten ihmisten ei kuitenkaan tarvitse opetella tämän taustalla olevaa fysiikkaa.
Herrforsin hankkeen kaunistava osa liittyy torniin, joka tarjoaa näyttävän ulkonäkönsä lisäksi tyylikästä valaistusta tähän mennessä osittain hylätylle Siikaluodon teollisuusalueelle.
Onneksi Herrforsin kaukolämmön kehityspäällikkö Jonas Asplund ja Herrforsin tuotantojohtaja Andreas Rasmus osaavat ilmaista asian ymmärrettävämmin, kun he puhuvat uudesta hankkeesta.
“Meillä on Pietarsaaressa tänä päivänä hyvin toimiva kaukolämpöjärjestelmä, mutta sitä on aika modernisoida ja täydentää. Meidän tulee löytää ratkaisuja, jotka takaavat asiakkaillemme kilpailukykyiset hinnat jatkossakin”, he sanovat.
Tämä toteutetaan asentamalla sähkökattila, joka lämmittää vettä silloin, kun sähkö on riittävän edullista, ja varastoi lämmitetyn veden torniin, joka rakennetaan Herrforsin lämpökeskuksen viereen Siikaluotoon.
Torni rakennetaan 10 000 kuutiometrille vettä. Tähän tarvittava tilavuus vastaa sylinteriä, jonka halkaisija on noin 20 metriä ja korkeus 32 metriä. Tornin kokonaiskorkeus on noin 40 metriä.
Kaukolämpö otettiin Pietarsaaressa käyttöön 53 vuotta sitten, vuonna 1973, ja se sai äskettäin tuhannennen tilaajansa. Suuri osa kaupungin teollisuudesta ja noin puolet asukkaista on liitetty kaukolämpöjärjestelmään.
Lämpö tuotetaan tällä hetkellä suurimmaksi osaksi Alholmens Kraftin voimalassa Alholmassa. Herrfors voi tiukoissa tilanteissa käyttää yhteensä neljää kevytöljylaitosta, joissa on yhteensä kuusi kattilaa.
Ajatus veden lämmittämisestä sähköllä perustuu osaltaan noin 99 prosentin hyötysuhteeseen: lämmön muodossa saadaan ulos lähes yhtä paljon energiaa kuin sähkönä siirretään sisään. Hyvin eristetty ja suuri lämminvesivarasto menettää lisäksi käyttämättömänä vain muutaman kymmenesosaprosentin energiasta vuorokaudessa.
Nykyisin edellytyksiä luo myös sähkön hinnan suuri vaihtelevuus – eli hintaheilahtelut, joiden vuoksi hinta voi joskus olla lähellä nollaa tai jopa sen alle, kun taas toisena hetkenä se voi olla yli euron kilowattitunnilta.
Sähkön ollessa halpaa vesi lämmitetään ja varastoidaan, jotta se voidaan myöhemmin, silloin kun se on taloudellisesti edullista, johtaa Pietarsaaren lämpöverkkoon.
“Yleisesti pätee, että mitä enemmän sähkön hinta vaihtelee, sitä parempi on sähkökattiloiden ja lämpövarastojen yhdistelmä. Samalla hintavaihtelut tasoittuvat sitä mukaa, kun yhä useampia sähkökattiloita asennetaan Suomessa”, toteaa Andreas Rasmus.
Varastointikapasiteetti on suunniteltu 450 megawattitunnille lämpöä, joka perustuu siihen, että verkkoon lähtevä vesi on vajaat 100 astetta ja paluuvesi 50 astetta. Sähkökattilan teho on 30 megawattia.
Kesäisin tämä riittää Pietarsaaren kokonaistarpeeseen useiksi päiviksi, oikein kylminä talvipäivinä vajaaksi vuorokaudeksi.
Herrforsin laskelman mukaan tämä suurinvestointi, 16 miljoonaa euroa, maksaa itsensä takaisin 4–10 vuodessa riippuen tulevista sähkön markkinahinnoista.
“Täydennämme näin nykyistä järjestelmäämme yksinkertaisella mutta tehokkaalla tekniikalla. Sijainti Siikaluodossa tuo meille lisäetuja lyhyempien asiakasetäisyyksien ja siten myös pienempien energiahäviöiden muodossa”, kertoo Jonas Asplund.
Tämän lisäksi Herrforsin lämpö kuuluu maan edullisimpiin. Energiateollisuus-toimialajärjestön tilastojen mukaan Herrforsin verkot Pietarsaaressa ja Ylivieskassa sijoittuvat kymmenen edullisimman joukkoon Suomen 230 kaukolämpöverkosta.
Entä torni? Siitä tulee 40 metrin korkeudellaan väistämättä uusi maamerkki, käytännössä valtava teräksinen termospullo. Siksi siitä halutaan tehdä näyttävä.
Ideoita tähän on kehittänyt paikallinen arkkitehtitoimisto Laaja Arkkitehdit sekä tamperelainen valosuunnitteluun erikoistunut WhiteNight Lightning. Torni verhoillaan säleillä ja saa kuparisen huipun, joka heijastelee tornin muotoilua.
“Varaston runko valaistaan alhaalta, ja koko torni verhoillaan led-valaistuksella. Nykytekniikalla valaistusta voidaan ohjata lähes miten tahansa”, kertoo Asplund.
“Ajattelemme, että torni levittää normaalitilassa tunnelmallista ja rauhallista valaistusta. Mutta ehkä joskus, erityisten tapahtumien yhteydessä, otamme tehot kunnolla käyttöön ja hyödynnämme koko valoasteikkoa.”
Uusi lämpötorni jää kuitenkin kakkoseksi Pietarsaaren vuoden 1929 vesitornille, joka on kahdeksantoista metriä korkeampi ja sijaitsee kaiken lisäksi kukkulan päällä.
Pietarsaaren kaukolämpö
- Lämmöntoimitus alkoi v. 1971
- 1000. liittymä v. 2026
- 90 km kaukolämpöputkia
- Noin 170 GWh jaettua kaukolämpöä vuodessa
- Kaunistaa tulevaisuudessa Pietarsaarta sateenkaaren värikirjolla.
