Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Siirry sisältöön

Huom! E-laskupyyntömme saattaa odottaa hyväksyntääsi verkkopankissa. Tarkistathan verkkopankkisi.

Meille on nyt mukavasti tunkua 💛

Spot+ ja hintakiinnityksemme ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja tuoneet meille runsaasti uusia asiakkaita – mistä olemme todella iloisia. Tämän vuoksi asiakaspalvelumme vastausaika on juuri nyt hieman tavallista pidempi. Kiitos kärsivällisyydestäsi – palvelemme sinua mahdollisimman pian!

Vesivoima

Vesivoima on perinteinen ja tehokas tapa tuottaa uusiutuvaa sähköä. Herrforsilla on useita omia vesivoimaloita Ähtävänjoen varrella sekä useita osaomistettuja voimaloita eri puolilla Suomea.

Vesivoima – vakaa uusiutuvan energian lähde

Vesivoiman rooli Suomen sähköjärjestelmässä on olennainen, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035 mennessä. Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta. Vesivoiman käytönaikaisessa sähköntuotannossa ei synny suoria hiilidioksidipäästöjä. Vesivoiman osuus Suomen kokonaissähköntuotannosta vaihtelee 10-20 prosentin välillä vuotuisesta vesitilanteesta riippuen.

Uusiutuva energialähde

Vesivoima on uusiutuva ja kotimainen energialähde. Sähköntuotannossa ei käytön aikana synny suoria hiilidioksidipäästöjä.

Tärkeä rooli sähköntuotannon säätelyssä

Vesivoima vastaa merkittävästä osasta sähköntuotannon säätelyä, mikä on tarpeen päivittäisten sähkönkäytön vaihteluiden hallitsemiseksi ja sähköverkon taajuuden vakauden varmistamiseksi.

Paikallista tuotantoa

Herrforsin vesivoimalat sijaitsevat pääosin Pohjanmaalla. Tuotanto tapahtuu lähellä asiakkaita ja luo työtä alueelle.

Miten vesivoima toimii?

Vesi varastoidaan ylempään altaaseen ja virtaa sieltä alaspäin painovoiman avulla, mikä pyörittää turbiinia. Turbiini on yhdistetty generaattoriin, joka muuntaa veden liike-energian sähköenergiaksi. Sähkö siirretään muuntajan kautta sähköverkkoon ja sieltä edelleen kuluttajien koteihin ja yrityksiin.
Vesivoimantuotanto perustuu uusiutuvaan luonnonvaraan, virtaavaan veteen. Sähköntuotannossa ei käytön aikana synny suoria hiilidioksidipäästöjä.

INVESTOINTI

Vesivoiman merkitys Herrforsille

Herrforsin historia ulottuu 1900-luvun vaihteeseen, jolloin vesivoimaa alettiin tuottaa Ähtävänjoesta. Vesivoimaloiden ja osuuksien määrä eri puolilla Suomea sijaitsevissa vesivoimaloissa on kasvanut vuosien varrella, ja nykyään vesivoima muodostaa merkittävän osan Herrforsin tuotantoportfoliosta.

Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa suurelta osin mahdollisuuksia rakentaa uusia vesivoimaloita. Siksi Herrforsilla investoimme omien vesivoimaloidemme ylläpitoon ja uudistamiseen, jotta voimme tulevaisuudessakin tuottaa uusiutuvaa energiaa paikallisesti.

Fun facts

Faktoja Herrforsin vesivoimasta

Vesivoiman osuus: 12,3 %

Vuonna 2024 vesivoima kattoi 12,3 % Herrforsin sähköntuotannosta. Se täydentää tuuli- ja ydinvoimaa vakaalla ja säädettävällä tuotannolla.

Yli 100 vuotta vesivoimaa

Herrforsin ensimmäinen vesivoimala otettiin käyttöön Ähtävänjoella jo vuonna 1907.

Yhdistämme omistuksen ja osakkuuden

Meillä on sekä omia vesivoimaloita että osakkuuksia alueellisissa hankkeissa. Esimerkiksi Kattilakosken, Långforsin ja Herrforsin vesivoimalat ovat 100 % Herrforsin omistamia.

Portimokoski

Rakennusvuosi: 1987
Pudotuskorkeus: 16,50 m
Teho: 10.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.25%

Björkfors

Rakennusvuosi: 1932 & 1964
Pudotuskorkeus: 7,00 m
Teho: 1.3 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Isohaara

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1949 & 1993 / 2016-2017
Pudotuskorkeus: 12,20 m
Teho: 112.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Jolmankoski

Rakennusvuosi: 1955
Pudotuskorkeus: 5,00 m
Teho: 0.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.25%

Kaitfors

Rakennusvuosi: 1981
Pudotuskorkeus: 20,00 m
Teho: 7.4 MW
Herrforsin omistusosuus: 61.4%

Kaarannekoski

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1954 / 2009-2010
Pudotuskorkeus: 16,00 m
Teho: 3 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.25%

Jumikoski

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1954 / 2021
Pudotuskorkeus: 96,00 m
Teho: 27.8 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Raasakka

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1971 / 1997
Pudotuskorkeus: 21,00 m
Teho: 64.3 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Maalismaa

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1967 / 2009-2011
Pudotuskorkeus: 18,30 m
Teho: 38.6 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Kierikka

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1965 / 2005-2007
Pudotuskorkeus: 18,20 m
Teho: 37.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Pahakoski

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1961 / 2011-2013
Pudotuskorkeus: 20,50 m
Teho: 42.4 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Haapakoski

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1963 / 2007-2009
Pudotuskorkeus: 16,00 m
Teho: 32.6 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Långfors

Rakennusvuosi: 1983
Pudotuskorkeus: 5,00 m
Teho: 1 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Herrfors

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1962 / 2008
Pudotuskorkeus: 3,50 m
Teho: 0,60 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Finnholm

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1958 / 2009
Pudotuskorkeus: 4,50 m
Teho: 1.1 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Kattilakoski

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1979 / 2021
Pudotuskorkeus: 9,00 m
Teho: 2.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Kimo

Rakennusvuosi: 2008
Pudotuskorkeus: 10,50 m
Teho: 0.1 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Harjavalta

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1939 / 2014
Pudotuskorkeus: 26,40 m
Teho: 105 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.1%

Melo

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1971 / 1998-1999, 2014-2015
Pudotuskorkeus: 19,70 m
Teho: 67.9 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Tässä sijaitsevat Herrforsin vesivoimalat

Herrforsin 100 % omistamat vesivoimalat:

  • Björkfors, Finnholm, Herrfors, Kimo, Kattilakoski, Långfors

Vesivoimala, jossa Herrfors on enemmistöomistaja:

  • Kaitfors

Vesivoimalat, joissa Herrfors on vähemmistöosakas:

  • Jolmankoski, Kaarannekoski, Portimokoski, Haapakoski, Isohaara, Jumisko, Kierikki, Maalisma, Melo, Pahakoski, Raasakka, Harjavalta.

Vesivoiman edut ja haasteet

Vesivoima on tärkeä osa Herrforsin sähköntuotantoa, mutta kuten kaikilla energiantuotantomuodoilla, myös vesivoimalla on sekä etuja että ympäristövaikutuksia ja muita haasteita.

Vesivoiman edut

  • Tärkeä rooli sähköntuotannon säätelyssä
    Vesivoima vastaa merkittävästä osasta sähköntuotannon säätelyä, mikä on tarpeen päivittäisten sähkönkäytön vaihteluiden hallitsemiseksi ja sähköverkon taajuuden vakauden varmistamiseksi.
  • Mukautuu kulutuksen mukaan
    Energiavarastoina toimivien vesistöjen säätely mahdollistaa sähköntuotannon siirtämisen ajankohtiin, jolloin kysyntä on suurempi. Yhdessä vesivoiman nopean ja joustavan säädettävyyden kanssa tämä tekee vesivoimasta tehokkaan tavan tasapainottaa sähköjärjestelmää.
  • Uusiutuvaa energiaa
    Vesivoima on uusiutuva ja kotimainen energialähde. Käytönaikaisessa sähköntuotannossa ei synny suoria hiilidioksidipäästöjä.
  • Vettä hyödynnetään sähköntuotannossa Vesivoimala hyödyntää virtaavan veden energiaa sähköntuotannossa.
  • Ei suoria ilmapäästöjä sähköntuotannon aikana Vesivoiman käytönaikaisessa sähköntuotannossa ei synny suoria hiilidioksidipäästöjä.
  • Auttaa ehkäisemään tulvia
    Vesivoimaa käytetään myös tulvien torjumiseen ja niiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen.
  • Tukee toimitusvarmuutta
    Vesivoimalat sijaitsevat eri puolilla Suomea. Hajautettu ja säädettävä sähköntuotanto tukee sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta.

Vesivoiman haasteet

  • Vaelluskalojen esteet
    Padot vaikuttavat kalakantoihin ja kalastukseen, koska ne estävät kaloja ja muita pieneliöitä liikkumasta vapaasti vesistöissä. Erityisen haavoittuvia ovat vaelluskalat, kuten lohi ja meritaimen, joiden vaellus kutu- ja ravintoalueille estyy. Vesivoimayhtiöt toteuttavat monia toimenpiteitä vaelluskalojen tilanteen parantamiseksi. Näihin kuuluvat istutukset, kalaportaat, elinympäristöjen kunnostus ja kalastusrajoitukset.
  • Vedenpinnan vaihtelut
    Vesivoimatuotannon haitalliset vaikutukset liittyvät usein vedenpinnan ja virtaaman muutoksiin, jotka voivat vahingoittaa vesiluontoa, rantakasvillisuutta ja linnustoa. Myös rantojen eroosio on yksi haasteista, joihin on löydettävä ratkaisuja.

Useimmin kysytyt kysymykset

Täältä löydät vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin koskien vesivoimaa.

Miten Vesivoima toimii?

Vesivoimalaitoksessa virtaavan veden liike-energia pyörittää turbiinia, joka muuntaa liike-energian sähköksi. Herrforsilla on useita omia vesivoimaloita Ähtävänjoen varrella sekä useita osaomistettuja voimaloita ympäri Suomea. Vesivoiman etuna on sen joustavuus – se voi reagoida nopeasti kulutuksen vaihteluihin ja tukee hyvin tuuli- ja aurinkoenergian vaihtelevaa tuotantoa vakaana säätövoimana.

Onko Vesivoima uusiutuvaa energiaa?

Kyllä. Vesivoima on perinteinen ja tehokas tapa tuottaa uusiutuvaa sähköä. Sähköntuotannossa ei käytön aikana synny suoria hiilidioksidipäästöjä.

Kuinka suuri osa Herrforsin sähköstä on tuotettu vesivoimalla?

Vuonna 2024 vesivoiman osuus Herrforsin kokonaistuotannosta oli noin 12,3 %.

Valitse uusiutuva sähkö – helposti ja vastuullisesti 

Herrforsin Uusiutuva valinta -sähkösopimus takaa, etto kuluttamasi sähkö tuotetaan 100% uusiutuvilla energialähteiIlä. Voit tehdä ilmastoteon ilman, että arjen mukavuudesta tarvitsee tinkiä. Uusiutuva valinta on saatavilla kaikkiin sähkösopimustyyppeihimme — valitse itsellesi sopivin ja tee kestävä päätös.

  • 100% uusiutuvaa sähköä (tuuli, vesi, bioenergia)
  • Todennettu alkuperä alkuperätakuin
  • Paikallista ja vastuullista energiantuotantoa

Lisätietoa sähköntuotantomuodoistamme

Herrforsin tärkeimmät sähköntuotantomuodot ovat vesivoima, tuulivoima, lämpövoima ja ydinvoima. Lue lisää muista sähköntuotantomuodoista alla olevista artikkeleista.