Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Siirry sisältöön

Sähkötalvi lähestyy – miltä sähkömarkkinoiden tilanne näyttää?

16. marraskuuta 2026
Talvi lähestyy, ja lämmityskausi on jo käynnistynyt. Syksyn aikana sähkön hinnat ovat vaihdelleet voimakkaasti, ja monet aiemmassa markkinakatsauksessamme esiin nostamistamme epävarmuustekijöistä ovat edelleen ajankohtaisia. Vesitilanne on osassa Pohjoismaita tavanomaista heikompi, ja Euroopan maakaasuvarastot ovat poikkeuksellisen alhaisella tasolla talven kynnyksellä.
Samalla Suomen sähköntuotannon ja sähkön riittävyyden näkymät ovat suhteellisen hyvät. Sähkön arvioidaan riittävän myös kylminä talvipäivinä, mutta se ei tarkoita, että voisimme odottaa alhaisia sähkön hintoja koko talven ajan. Sään kehityksellä tulee olemaan suuri vaikutus hintojen muodostumiseen.

Pohjoismaiden vesitilanne on edelleen haastava

Vesivoimalla on suuri merkitys sähkön hinnan muodostumisessa Pohjoismaissa, ja Norjan ja Ruotsin vesivarastojen täyttöasteet ovat paikoin edelleen vuodenaikaan nähden tavanomaista alhaisempia. Erityisesti Etelä-Norjassa vesitilanne on heikko. Marraskuun alussa Norjan vesivarastojen täyttöaste oli noin 71 prosenttia, kun tavanomainen taso on hieman yli 82 prosenttia. Etelä-Norjan NO2-sähköalueella täyttöaste oli vain noin 57 prosenttia.

Tämä tarkoittaa, että talven varalle on varastoitunut vähemmän energiaa kuin normaalivuonna. Tilanne vaikuttaa myös Suomen sähkön hintanäkymiin, sillä Pohjoismaiden sähkömarkkinat ovat yhteydessä toisiinsa. Vesitilanne voi kuitenkin parantua, jos lähiviikkoina saadaan runsaasti sateita, kun taas kylmä ja kuiva sää voi tehdä tilanteesta entistä haastavamman.

Euroopan maakaasuvarastot ovat poikkeuksellisen alhaisella tasolla

Toinen merkittävä tekijä on Euroopan maakaasumarkkinoiden tilanne. Maakaasuvarastojen täyttöaste oli lokakuun lopussa noin 75 prosenttia, mikä on poikkeuksellisen alhainen taso lämmityskauden alkaessa. Lähi-idän konflikti vaikuttaa edelleen energiamarkkinoihin. Qatarin nesteytetyn maakaasun eli LNG tuotantoon ja kuljetuksiin kohdistuneet häiriöt ovat vähentäneet tarjontaa maailmanmarkkinoilla ja nostaneet maakaasun hintaa.

Suurin osa Qatarin LNG-viennistä suuntautuu normaalisti Aasiaan, mutta koska maakaasulla käydään kauppaa maailmanlaajuisilla markkinoilla, vaikutukset ulottuvat myös Eurooppaan. Kilpailu saatavilla olevista toimituksista on kiristynyt, ja korkeat hinnat ovat vähentäneet eurooppalaisten toimijoiden halukkuutta ostaa kaasua varastojen täyttämiseksi. Tämä on yksi merkittävä syy siihen, miksi Euroopan kaasuvarastot ovat talven alkaessa tavanomaista tyhjempiä.

Talven edetessä sää ratkaisee pitkälti, kuinka nopeasti kaasuvarastot tyhjenevät. Kylmä talvi lisäisi maakaasun kysyntää ja voisi nostaa hintoja entisestään. Vaikka Suomessa käytetään suhteellisen vähän maakaasua sähköntuotannossa, vaikutukset ulottuvat meille välillisesti, sillä Keski-Euroopan korkeammat sähköntuotantokustannukset voivat nostaa hintatasoa myös Pohjoismaissa.

Ydinvoima ja tuulivoima vaikuttavat sähkön hintaan Suomessa

Suomessa sähkön riittävyyden lähtökohdat ovat suhteellisen hyvät. Tuulivoimakapasiteetti on kasvanut edelleen, ja ydinvoimalla on merkittävä osuus sähköntuotannostamme. Syksyn aikana ydinvoimalaitosten vuosihuollot ovat kuitenkin vaikuttaneet sähkön saatavuuteen sekä Suomessa että Ruotsissa.

Suomessa Olkiluoto 3 on ollut poissa tuotannosta syyskuusta lähtien, ja laitoksen käynnistymistä on nyt lykätty jälleen viikolla, 17. marraskuuta asti. Reaktorin asennettu teho on 1 570 MW, joten sen paluu tuotantoon lisäisi merkittävästi Suomen sähköntuotantoa. Myös Ruotsissa useiden ydinvoimalaitosyksiköiden odotetaan palaavan tuotantoon marras- ja joulukuun aikana, mikä parantaisi sähkön saatavuutta Pohjoismaissa.

Samalla tuulivoiman merkitys sähkön päivittäisissä hintavaihteluissa on kasvanut. Tuulisina päivinä sähkön hinta voi laskea hyvinkin alhaiseksi, kun taas kylmä ja tyyni sää voi johtaa huomattavasti korkeampiin hintoihin. Erot yksittäisten päivien ja varttien välillä voivat siksi olla suuria myös tulevana talvena.

Markkinat odottavat korkeampia hintoja vuodenvaihteen jälkeen

Vaikka spot-hinnat ovat olleet syksyn aikana ajoittain suhteellisen alhaisia, sähkömarkkinoilla odotetaan edelleen huomattavasti korkeampia hintoja talvikuukausille. Lokakuussa Suomen keskimääräinen spot-hinta oli noin 4,77 snt/kWh, kun taas tulevien talvikuukausien hintanäkymät ovat selvästi korkeammalla tasolla.

Kun julkaisimme edellisen markkinakatsauksemme syyskuun alussa, Suomen hinta-alueen termiinihinta joulukuulle oli 10,88 snt/kWh ja tammi–maaliskuulle 2027 puolestaan 12,50 snt/kWh. Marraskuun 13. päivänä joulukuun termiinihinta oli 11,77 snt/kWh, ja vuoden ensimmäisen neljänneksen termiinihinta oli noussut 14,14 snt/kWh. Tämä tarkoittaa, että markkinoiden hintaodotukset tammi–maaliskuulle ovat nousseet noin 13 prosenttia syyskuun alusta. Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron (25,5 %), mutta eivät sähkönmyyjän marginaalia.

Korkeampien hintaodotusten taustalla ovat muun muassa Pohjoismaiden paikoin haastava vesitilanne, Euroopan maakaasumarkkinoiden tilanne sekä epävarmuus talven sääolosuhteista. On kuitenkin tärkeää muistaa, etteivät termiinihinnat takaa, millaiseksi sähkön toteutunut hinta lopulta muodostuu. Ne kuvaavat hintatasoa, jolla sähköä voidaan suojata markkinoilla kyseisenä ajankohtana. Jos talvesta tulee leuto ja tuulinen, spot-hinnat voivat jäädä huomattavasti alhaisemmiksi. Kylmä ja vähätuulinen talvi voi puolestaan johtaa nykyisiä markkinaodotuksia korkeampiin hintoihin.

Sähkön arvioidaan riittävän – mutta hinnat voivat vaihdella voimakkaasti

Hintakehitykseen liittyvästä epävarmuudesta huolimatta sähkön riittävyyden lähtökohdat ovat Suomessa suhteellisen hyvät. Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan sähkön odotetaan riittävän myös kylminä talvipäivinä, mikäli voimalaitokset ja siirtoyhteydet toimivat normaalisti.

On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan sähkön riittävyys ja sähkön hinta. Vaikka sähköä olisi riittävästi saatavilla, sen hinta voi nousta voimakkaasti yksittäisinä vartteina, kun kulutus on suurta ja tuulivoimatuotanto vähäistä. Välitöntä syytä huoleen sähkön riittävyydestä ei siis ole, mutta talven aikana kannattaa varautua suuriinkin hintavaihteluihin.

Miten sähkönkäyttäjä voi varautua talveen?

Yksittäisen sähkönkäyttäjän kannalta keskeistä on pohtia, kuinka suuria sähkön hinnan vaihteluita haluaa ja pystyy sietämään. Pörssisähkösopimuksella voi hyödyntää edullisimpia vartteja ajoittamalla sähkönkulutusta, mutta samalla korkeat hintajaksot vaikuttavat sähkölaskuun, erityisesti jos kulutus on suurta talvikuukausina.

Jos sähkökustannuksiin haluaa enemmän ennakoitavuutta, hintakiinnitys voi olla yksi vaihtoehto. Herrforsin Spot+ -sopimuksella asiakas voi kiinnittää koko kuukausittaisen keskimääräisen sähkönkulutuksensa hinnan tai osan siitä valitsemilleen kuukausille. Näin voidaan vähentää altistumista keskimääräisen hintatason muutoksille, mutta sähkönkulutusta kannattaa edelleen ajoittaa spot-hinnan mukaan.

Hintakiinnitys ei kuitenkaan takaa mahdollisimman alhaista sähkön hintaa. Jos toteutunut spot-hinta jää kiinnityshintaa alhaisemmaksi, hintakiinnitys voi tulla kalliimmaksi. Kyse on ennen kaikkea oman talouden ennakoitavuuden ja turvan lisäämisestä.

– Vielä on vaikea sanoa, kuinka kalliiksi tuleva talvi muodostuu. Useat tekijät pitävät hintaodotuksia korkealla, mutta sää voi muuttaa tilannetta nopeasti. Siksi mielestäni tärkeintä on pohtia, kuinka suuria sähkön hinnan vaihteluita on itse valmis kantamaan, sanoo Herrforsin myyntijohtaja Johanna Övergaard.

Spot+ -sopimuksella päätät itse, kuinka suuren osan kulutuksestasi haluat hintakiinnittää

Herrforsin Spot+ -sopimus yhdistää pörssisähkön edut ja mahdollisuuden kiinnittää osan sähkönkulutuksen hinnasta valituille kuukausille. Päätät itse käyttämällä ominaisuus ”Oma valinta”, kuinka suuren osan kuukausittaisesta keskimääräisestä kulutuksestasi haluat hintakiinnittää ja kuinka suuren osan jättää spot-hinnan mukaan määräytyväksi.

Lue lisää Spot+ -sopimuksesta ja hintakiinnityksistä